Historiaa

Eräjärveläisen painonnoston ja Rönnin painonnostokisojen historia on helposti johdettavissa yhteen mieheen. Jos Juhani Vellamolla ei olisi sattunut olemaan sukulaissuhteita Eräjärvelle, eivät kymmenet ja sadat ennätykset olisi koskaan nähneet päivänvaloa Rönnin lavalla.

Vuonna 1945 Eräjärvi oli pieni maalaispitäjä, joka yritti muun Suomen tavoin toipua vasta päättyneestä sodasta. Pulaa oli yhä kaikkialla, mutta silti opeteltiin jälleen elämään tavallista elämää. Useat sodan aikana pysähdyksissä olleet seurat ja järjestötkin käynnistivät toimintaansa uudelleen. Myös vuonna 1936 perustettu Eräjärven Urheilijat ry:n toiminta oli ollut sota-ajan ”jamassa” kuten asia pöytäkirjassa ilmaistiin. Helmikuussa 1945 seura oli kuitenkin herätetty horroksesta.

Myös Suomen Painonnostoliitto toimi jälleen aktiivisesti ja siellä etsittiin kuumeisesti paikkaa, jossa voitaisiin järjestää kansallinen painonnostoleiri. Juhani Vellamo, joka oli jo tuohon aikaan mainetta hankkinut painonnostaja, tunsi tiettyä lukkarinrakkautta Eräjärven suuntaan,  josta hänen vaimonsa oli kotoisin. Niinpä hän otti yhteyttä Eräjärven miehiin. Yhdessä sitten ryhdyttiin pohtimaan miten köyhä seura voisi olla maukana järjestämässä näin suurta leiriä. Hetken miettimisen jälkeen myös ratkaisu löytyi: painonnostajat, jotka olivat riuskaa sakkia, laitettiin aamupäiviksi heinätöihin paikallisille maatiloille. Vastavuoroisesti maatilat lahjoittivat nostajille aamiaisen ja ruoka-aineksia. Iltapäivisin ja iltaisin sitten treenattiin.  Majoittuminen tapahtui Eräjärven Manttaalikunnan talossa ”Erälinnassa”, jossa järjestettiin leirin lopuksi myös ensimmäiset kansallisen tason kilpailut Eräjärvellä.

Leiri oli rankka, mutta antoisa ja erityisesti sen hyvä henki jäi leiriläisille mieleen. Samaa kaavaa toteutettiin myös seuraavina vuosina. Joka kesä Eräjärvelle kokoontui nelisenkymmentä Suomen painonnoston kärkinimeä harjoittelemaan, kuuntelemaan luentoja ja auttamaan maatilojen töissä.   

Nostajia Eräjärvellä 1948

Leiriläisiä Rosellin riihellä Eräjärvellä 1948. Kuvassa Paavo Maanoja, Frank Teräskari, Juhani Wellamo, Jouko Turunen. Istumassa Usko Laihanen. Kuva: Juhani Vellamon perikunta.

 

Vuonna 1950 siihen asti leiripaikkana toiminut Erälinnan kiinteistö tuhoutui kuitenkin tulipalossa. Koska jo perinteeksi muodostuneet kilpailut haluttiin kuitenkin järjestää Eräjärvellä, siirrettiin ne vastavalmistuneelle Rönnin tanssilavalle. Legendaariset Rönnin painonnostokilpailut olivat syntyneet.

Varsin pian Rönnin kilpailuille muodostui maine ”ennätystenmurskauskisoina” ja niitä seurattiin tarkasti myös valtakunnallisesti. Sodanjälkeisessä Suomessa painonnosto oli suosittu laji ja Juhani Vellamon, Eino Mäkisen, Tauno Kareen ja muiden nostajien kansainvälisestikin saavuttama menestys herätti lajia kohtaan entistä suurempaa kiinnostusta. Painonnoston suosio näkyi myös Eräjärven Urheilijoiden toiminnassa. Puntteja nosteltiin niin kaveriporukoissa, kylien välisissä, pitäjien välisissä, seurojen välisissä, kuin maakunnallisissakin kilpailuissa. 

Lopullisesti Rönnin kisojen maine räjähti vuonna 1962, kun Jaakko Kailajärvi tempaisi Rönnillä uuden maailmanennätystuloksen – ensimmäisenä suomalaisena painonnostajana. Samalla hän tempaisi uudelle tasolle koko suomalaisen painonnoston. 1960-lukua voidaankin pitää suomalaisen painonnoston kulta-aikana: ennätyksiä rikottiin ja laji oli täynnä kiinnostavia persoonia. Vuonna 1965 esimerkiksi saatiin Rönnin kisoissa seurata kahden veljessarjan kohtaamista: tamperelaiset Jaakko, Jouni ja Jorma Kailajärvi saivat vastaansa porista Kauko, Kari, Kalervo ja Kaarlo Kangasnimen.

Jaakko Kailajärven vuonna 1962 tempaisema maailmanennätys nosti Rönnin kisat kaikkien tietoisuuteen. Kuva: Jaakko Kailajärven arkisto.

 

Vuosikymmenten aikana Rönnillä on vieraillut runsaasti myös ulkomaisia vieraita. Esimerkiksi legendaarinen Vasili Aleksejev kävi Rönnillä seuraamassa kisoja aktiiviuransa jälkeen. Vähitellen painonnoston suosio ja myös suomalaisten menestys kuitenkin laimeni huippuvuosista. Tämä näkyi myös Rönnillä. Onneksi sekä Eräjärven Urheilijoissa, että kisojen käytännön järjestämisvastuun ottaneessa Tampereen Pyrinnössä oli vaikeina vuosina yhteinen tahtotila pitää kuuluisat Rönnin kisat hengissä. Nyt painonnoston suosio ja kiinnostus lajia kohtaan on jälleen kasvussa. Ja yhä edelleen Rönnissä jysähtää rauta lattiaan heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.

Lähteet:

  • Eräjärven Urheilijat ry pöytäkirjat
  • Lehtileikekokoelmat, Eräjärven Urheilijat ry:n arkisto
  • Haastattelut, Eräjärven Urheilijat ry:n arkisto
  • Valve, J. 2011: Huvin vuoksi – Rönnin tanssilavan 50 ensimmäistä vuotta,
    Eräjärven Urheillijat ry, Oriveden Kirjapaino, Orivesi.
  • Korkkula, L., Raevuori, A. 1974:  Ennätysten tie. Painonnoston neljä vuosikymmentä 1934-1974.
    Suomen Painonnostliittor.r.y., PainonnostonTuki r.y., Sanomapino, Helsinki.