Rönnin 1. Lava

Nuorisolla suuri oli tarve huvituksille raskaan sota-ajan jälkeen. Tanssilavojen pyörittämisestä vastasivat usein maamiesseurat, työväen yhdistykset tai, kuten Eräjärvellä, urheiluseurat.

Rönnin ensimmäinen lava rakennettiin vuokratontille Eräjärventien länsipuolelle. Avajaisia juhlittiin Vanamon päivänä lauantaina 2.7.1949. Aluksi musiikista vastasivat paikalliset soittajat, sillä suosio oli taattu. Yhtyeiden saaminen kauempaa olisikin ollut vaikeaa, sillä tiet olivat huonoja, eikä Suomessa ollut vielä ohjelmatoimistoja. Tanssijat tulivat paikalle polkupyörin, sillä autoja ei juuri ollut. Tiukka tavaroiden säännöstely sodan jälkeen vaikeutti myös pyörien hankkimista. Kuhmalahdelta ja Sahalahdelta saavuttiin myös veneillä. Ensimmäisinä vuosina linja-autot kulkivat Rönniin Orivedeltä sekä Eräjärven Järvenpäästä. Kuljetuksissa oli välillä katkoja, mutta 1955 Rönniä alettiin mainostaa suurlavana ja linja-autokuljetukset vakiintuivat.

Vanha lava kävi pieneksi kasvavalle tanssijajoukolle. Vuokratontin omistaja vaihtui ja vuokraehdot muuttuivat. Ajatus uudesta lavasta alkoi itää. Maakauppa tien toisella puolella olevasta 1,2 hehtaarin tontista tehtiin ja rakennustavaran saamiseksi järjestettiin tukkienkeräystalkoot.  Uuden lavan rakentaminen on valtava ponnistus. Lavan rakentamisen teki ammattilainen ja talkoilla kunnostettiin tonttia.  Rönnin nykyisen lava avajaisia vietettiin helluntaiaattona 8.6.1957. Tuomet kukkivat ja helluntaikokko poltettiin. Linja-autokuljetukset järjestettiin yhdeksän kunnan alueelta.  Vuonna 1961 tanssilavaa laajennettiin ja rakennettiin ravintolaosa. Lavatanssit kukoistivat 1960-luvulla. Pienen urheiluseuran riskinotto kannatti ja lava on tanssittanut nyt jo kolmea sukupolvea.

Las Vegas

Perinteiset ilmakivääriammunta ja tikanheitto olivat kuuluneet tanssilavan oheisohjelmistoon jo 1950-luvulta, mutta seuraava vuosikymmen jättivät ne historiaan. Hyvinkääläinen puuseppä Valto Heinäranta sai 1963 yksinoikeuden peliteltan pitämiseen Rönnillä. Tarjolla oli onnenpyörää, korttirinkiä, onnennuolta, joista saattoi voittaa kahvipaketin, purukumin tai DaCapo-suklaapatukan. Pokeria pelattiin ensin alle 50 markan katolla, mutta pian laki kielsi rahapalkinnot ja palkinnot muuttuivat tavaroiksi. Pelihallista ja sen väkimäärästä hämmentynyt Helsingin Sanomien toimittaja antoi Rönnille lisänimen ”Hämeen Las Vegas”.

Nuorison irtiotto 1970-1980

Rautalankamusiikin nousu ja The Beatlesin suosion räjähtäminen valloilleen teki selväksi, että nuorisomusiikki on irtautumassa paritanssista. Rönni seurasi tarkasti tilannetta ja 1966 muutti vanhasta halkoproomusta muokattu Huvipursi – kelluva lava nykyisen uimarannan ja venesataman paikalle. 1970-luvun alku oli ’hulluja vuosia’ Rönnin historiassa. Tavallisina tanssi-iltoina myytiin lippuja yli 1000 ja suuremmissa juhlissa kävi väkeä 3000-4000 henkeä. Nuorimmat kävijät olivat 12-13 –vuotiaita.

Nuorisomusiikin desibelit olivat sen verran suuret, että mökkiläisten hermot joutuivat koville ja valitukset alkoivat. Kesäkuussa 1977 viranomaiset totesivat mittauksillaan, että Mikko Alatalon orkesteri ylitti suositellut 85 dB reilusti. Kelluvan lavan lähtölaskenta alkoi.

1980- ja 1990-luvut

1970- ja 1980-lukujen vaihde oli vaikeata aikaa kaikille tanssilavoille, myös Rönnille. Moni talkooväellä toiminut tanssilava lopetti tai siirtyi yksityiselle yrittäjälle. Rönnissä 80-luvun alku oli epätoivoista linjan etsintää tanssi- ja nuorisomusiikin välillä. Lauantaisin oli perinteistä tanssimusiikkia ja joka toinen perjantai nuorisomusiikkia. Hiljalleen jyrkkä jako vanhempaan ja nuorempaan väkeen alkoi murtua. Heinäkuun keskiviikkotanssit eli aikuisten lomatanssit alkoivat 1980-luvun puolivälissä ja hiljalleen tanssimusiikin osuus alkoi jälleen hiljalleen kasvaa, vaikka huipulla olevat nuorisobändit vierailivat edelleen Rönnissä.

10.6.1988 lavalla vieraili Topi Sorsakoski ja Agents. Sorsakosken karisma ja yhtyeen kitaravirtuoosi Esa Pulliainen onnistuivat antamaan vanhoille tanssikappaleille aivan uusia ulottuvuuksia. Tämä yhtye rakensi sillan Olavi Virrasta pop-sukupolveen. 1990-luvun lama muutti kulutustottumuksia kotimaiseen suuntaan ja 90-luku oli Rönnillä ensisijaisesti matkailun ja paritanssin vuosikymmen. Jos Topi Sorsakoski palautti tanssimusiikille sen uskottavuuden, palautti Arja Korseva sille glamourin. Suomeen syntyi kokonaan uusi esiintyjäsukupolvi: Laura Voutilainen, Eija Kantola, Jari Sillanpää, Joel Hallikainen. A. Aallon Rytmiorkesteri ja Yölintu.

Lue lisää Rönnin historiasta Jussi Valveen kirjasta Huvin vuoksi : Rönnin tanssilavan 50 ensimmäistä vuotta (2011)

Kirjan voit ostaa omaksi Rönnin ravintolasta, hinta 20€